Elviira, Torsti, Heimo ja Horma harhailevat metsässä
löytääkseen ne paljon puhutut O:t, jotka ovat kähveltäneet Elviiran
maksukäpyvaraston. Ne huutelevat metsässä, mutta missään ei tunnu olevan
ketään, etenkään yhtään tämän kuuluisan oravanklaanin jäsentä. Kylmä talvinen
viima hytisyttää joukkiota, mutta ne ovat päättäneet löytää O:t.
Elviira, Torsti ja Heimo rientävät paikalle. Syvässä
maakuopassa on valtavasti käpyjä. Eläimet laskeutuvat kuoppaan ja alkavat
tutkia käpyjä.
”Elviira, näyttävätkö nämä sinun kävyiltäsi?” Horma kysyy.
”En oikein tiedä. Siitä on niin pitkä aika, kun keräsin ne
kasaan. Voi olla, että nämä ovat minun käpyjäni!”
Samassa ympäriltä kuuluu meteliä. Aivan kuin jossain
marssisi suuri määrä ihmisiä. Joukkio heristää korviaan.
”Mikä kumma tuo voi olla?” Heimo ihmettelee.
Elviira kyyristyy kuin valmistautuisi hyökkäykseen. ”Jokin
on tulossa tänne! Tunnen sen luissani”, Elviira sanoo.
Meteli voimistuu koko ajan, muuttuu kiivaammaksi ja tuntuu
lähestyvän kuoppaa joka suunnalta. Mikä ihme se on? Horma ja Heimo kyyristyvät
käpykasan viereen kauhusta. Viimein laskeva talviaurinko heittää metelin
aiheuttajien varjot kuoppaan.
”Mikä teidät on tänne tuonut?”
Kuopan reunat on piiritetty joka suunnalta. O:t ovat täällä.
”Minusta tuntuu, että olemme pulassa”, Horma kuiskaa
joukolleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti