Horma, Heimo, Torsti ja Elviira asettuvat taloksi Juuson
luolaan. Ohtokin osoittautuu lopulta mukavaksi oravaksi.
Horma on ikionnellinen saadessaan syödä vatsansa täyteen
heinää. Sillä onkin ollut kova nälkä jo pidemmän aikaa. ”Juuso, täällä sinun
luonasi on melkein yhtä mukavaa kuin minun kotitallissani. Täällä on heinää ja
lämmin tunnelma”, Horma kertoo.
”Voi Horma, onko sinulla näin hieno koti? Olisi ihana tulla
luoksesi viettämään joulua!” Torsti, Heimo ja Elviira huudahtavat.
Horma innostuu. ”Totta kai te voitte tulla, ystäviähän tässä
ollaan!”
Torsti, Heimo ja Elviira ilahtuvat ikihyviksi, ja he alkavat
miettiä, mitä maatilan töitä he voisivat tehdä.
”Minä voisin pyydystää hiiriä tallissa!” Elviira innostuu.
”Minä voisin istua tuuliviirin päällä ja raportoida
muuttuvaa säätilaa!” Torsti kertoo tohkeissaan. ”Olen siinä jo nyt tosi hyvä!”
Horma lohduttaa lannistunutta ystäväänsä. ”Heimo, totta kai
sinä tulet, saat auttaa minua tallin töissä. Niissä on kuule paljon, mistä
jakaa!”
Heimo ilahtuu. ”Voi, se olisi kyllä todella hienoa sinulta
Horma!”
Metsän viisain, uroshirvi Juuso kertoo joukkiolle hurjia
tarinoita metsässä käyskentelevistä susista ja siitä, miten pitää toimia, jos
sellaisen kohtaa. Vähitellen väsymys voittaa, ja Horma kumppaneineen vaipuvat syvään
uneen metsän viisaimman luolassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti